|
Vuosina 2003–2006 viiden eri toimijan yhteisvoimin toteutettu päihdetyön kehittämisprojekti (Päihke) sai aikaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella poikkeuksellisen tuloksen: uuden, vakinaisluonteisen päihdetyön toimijan. Tämä ihme näki päivänvalon kuntoutustyöryhmän aloitettua vuoden 2007 alussa, heti projektin päätyttyä, toimintansa. Katulähetyksen lisäksi projektirahoituksella mukana olivat Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, Väentupa ry, työvalmennussäätiö Tekevä ja Suvanto ry. Ilman projektirahoitusta tiiviisti mukana oli koko nelivuotisen jakson lisäksi Jyväskylän A-kilta ry.
Projektin kehittämää päihdekuntoutujien tukemista jatkamaan perustettiin kaksi Päihke-ryhmää. Keskeisin on kuntoutustyöryhmä, joka kokoaa erilaisia verkostoja työskennellen mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on suunnitella asiakkaan kannalta joustava ja oikea-aikainen päihdekuntoutuksen ja muiden tarvittavien palveluiden kokonaisuus. Yhteisvoimin parannetaan asiakkaan edellytyksiä kuntoutua, lisätä hänen kokemustaan kuntoutujien yhteisöön kuulumisesta ja itsenäisesti arkielämässä pärjäämisestä. Asiakkaan sijoittumista koulutus- ja työelämään helpotetaan.
Eri toimijoiden työntekijöillä on yhdessä asiakkaan kanssa mahdollisuus osallistua työryhmään, joka kokoontuu 2-3 viikon välein Päihdepalvelusäätiön koordinoimana. Näin päästään luomaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen kannalta mahdollisimman joustavia yhteistyökäytäntöjä järjestöjen kesken. Kuntoutujat tulevat tukitoimiin etupäässä kuntoutustyöryhmän toimijoiden kautta. Katulähetyksestä tätä ohjausta valvoo nimetty yhdyshenkilö. Yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. sosiaali- ja terveystoimi, työvoimahallinto, Kela ja mielenterveystoimisto. Tärkein kriteeri asiakkuuteen on henkilön sitoutuminen päihteettömyyden tavoitteisiin.
Kuntoutusprosessissa käytetään hyväksi yksilö- ja ryhmätyöskentelyä, yhteisöhoidon, verkostotyön sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä. Työmuodossa painotetaan myös vertaistuen osuutta kuntoutumisprosessissa. Kuntoutuksen ajallinen pituus määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Toiseksi Päihke-ryhmäksi perustettiin 3-4 kertaa vuodessa säätiön koolle kutsumana kokoontuva yhteistyöryhmä. Siihen kuuluvat taustajärjestöjen yhdyshenkilöt ja johdon edustajia. Ryhmän tehtävänä on mahdollistaa, kehittää ja ylläpitää toimijoiden välistä yhteistyötä. Eri organisaatioiden yhteistoimintaa lisätään, palvelujärjestelmää kehitetään sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parannetaan.
Osaprojekti, hallinnolliselta nimeltään Kuntokaista, koordinoi puolimatkankoteja vetäen asumisyksikköjen vastaavien työntekijöiden tuetun asumisen toimikuntaa. Toimikunnasta kehittyi linjauksia ja yhteisiä päätöksiä tekevä työkalu. Projektin aikana Katulähetyksen hoidollisuutta kehitettiin monipuolisesti. Huumeasiakkaiden asuttamista varten perustettiin säätiön ja yhdistyksen työntekijöiden väliseksi linkiksi ns. Hämy-työryhmä. Ryhmä vakiinnutti toimintansa. Projektityöntekijä työsti Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan hyväksymät mallit sekä erityistukea tarvitseville asiakkaille, että sosiaaliseen isännöintiin. Toipumisryhmien vetäjille järjestettiin koulutusta ja projektin päättyessä ns. ”Sininen hetki” – ryhmiä kokoontui neljässä asumisyksikössä. Arjen hallintaa varten kehitettiin ”Parempaa porukassa-toimintaa, joka jatkui projektin päätyttyäkin. Liikunnan merkitystä tähdennettiin Kuntokaistan rahoituksella liikkeelle lähteneessä Myllis-Teamissa, joka tarjosi monipuolista liikuntaa keskuspaikkanaan Myllyjärven yksikkö.
Kuntokaista paneutui koko Päihkeen elinajan aikana huume- ja vankilataustaisten lähimmäisten tukemiseen. Heidän asumisensa ja hoitonsa linkittäminen yhteiseksi kokonaisuudeksi jäi Katulähetyksen ja Päihdepalvelusäätiön jatkotyöstämisen varaan. Alulle saatiin myös päihdeohjelman ja hoitoonohjaamismallin luomiset sekä sosiaalisen isännöinnin toteuttaminen yhteistyökumppanien kanssa.
Projektityöntekijä Eero Tolvanen
- Lue projektin loppuraportti |
• 
